Haastatteluanalyysista runollisesti ajatteluun

Ajattelu pyrkii kirjoittaessaan tuottamaan tutkimushaastattelusta “löydetyt” asiat sileäksi pinnaksi ja asettamaan ilmiöt marssimaan sillä kauniisti. Mutta asiat ovat ihmiselle pirstaleisia ja niitä kannattelevat halut kuin nukkemestarin solmuiset narut.

Mitä laadullisen ohjelman koodaus tekee asioille, entä julkaisuformaatti ja -paineet?

Walter Benjamin, Keskuspuisto: Tekijä tuottajana. Puhe Pariisin Fasismin tutkimuksen instituutissa 27.4.1934

(170, Tretjakov) “Operationaalisen kirjoittajan tehtävänä ei ole raportointi, vaan kamppailu; hän ei leiki silminnäkijää, vaan puuttuu aktiivisesti tapahtumiin.”

(171) “…miten laaja pitää olla sen horisontin, josta lähtien meidän tulee ajatella uudelleen käsityksiämme kirjallisuuden muodoista ja laeista. Löytääksemme ilmaisumuodot, jotka sopivat aikamme kirjallisten energioiden kanavointiin, on aloitettava annetun teknisen tilanteen muodostamista lähtökohdista. Aina ei ole ollut romaaneja, eikä sellaisia aina tule välttämättä olemaan; ei aina tragedioita; ei aina suuria eepoksia. (…) …seisomme keskellä valtavaa kirjallisten muotojen sulatusprosessia.”

(175) …tiettyjen töiden ei tulisi enää tuottaa yksilöllisiä elämyksiä (eli omata teosluonnetta) kuin hyödyttää (uudelleenhahmotteluna) tiettyjä instituutteja ja instituutioita.” (Brecht) Tämä koskee “teknistä uudistamista”.

“Tuotantokoneiston palvelemisen ja sen muuttamisen välillä on ratkaiseva ero.” Mikä on intellektuellin paikka tuotantokoneistossa ja onko se taantumuksellinen?

Tuotamme julkaisuja journaaleihin, jotka vaativat maksua, että pääsemme lukemaan tekstejämme. Tavalliset ihmiset, eivätkä opintonsa julkaisijoille maksavassa instituutiossa päättävät opiskelijat enää pääse kirjoituksiin käsiksi. Tämä pitää tuotantokoneiston.

Artikkelin järki ei ole tiivistelmä ilmiötä varten kirjoitetuista ajatuksista, vaan teoksen vaatiman ajattelun logiikka tuotettuna. Se on siloiteltu raportti siitä kuinka tajunta suuntautuu kohti teosta itseään, kohti pelkoja ja pakkoja: onko tämä tarpeeksi hyvä, tuomitaanko minut tästä, onko ajattelussani aukkoja, ovatko lauseet sisäsiistejä ja “oikein”, ovatko kaikki Auktoriteetit mainittu, onko “looginen”?

Samoin on opinnäytetöiden kohdalla:

Opiskelija kirjoittaa: “Minusta näytti tässä vaiheessa tutkimusta siltä, että henkilön X sanoma Y tarkoitti Z.”

Opettaja korjaa ja ohjaa valehtelun tielle (ei määräten vaan “ehdottaen parempaa ilmaisua”): (ehdotus) “Kuten Auktoriteetti M kirjoittaa, on tulkittavissa, että henkilö X ilmaistessaan Y tarkoitti Z (tai toisen teorian mukaan asia Z tarkoitti henkilö X:ää ilmaistessaan Y). Tähän johtopäätökseen on tultu Auktoriteetti M:n metodologian kohtien G ja L tukemana”.

Samoin on lyhyiden Twitter-viestien laita (muoto, sisältö, alustalle muotoutunut “keskustelukulttuuri” (ts. sosiaalinen normisto, joka ammentaa lähes poikkeuksetta amerikkalaisista konventioista): “Olen iloinen saamastani apulaisprofessuurista” (viestin vaikutelman informaalimmaksi tekevä emoji).

One thought on “Haastatteluanalyysista runollisesti ajatteluun

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s